Aamu alkoi oikein hyvin. Pojat nukkuivat ruhtinaalliset 13 tuntia viime yönä. Pikkumiehen kanssa tosin käytiin vähän yöpalalla jossain välissä, kun jäi eilen illalla syöminen vähän huonolle tolalle, kun lapset nukahtivat autoon isoukin 80v. juhlista tullessa. Aamulla käytiin taas viime viikolla valmistunut kalenteri läpi (laitan kuvaan jossain vaiheessa myöhemmin). Lisäksi mukaan tuli tänään Alvar-nalle, jonka kanssa laulettiin kaikista paikalla olijoista. Sen jälkeen pakattiin eväät kassiin ja lähdettiin kohti avointa päiväkotia, jossa oli maanantaiseen tapaan lauluhetki. Ruokailuun saakka kaikki sujui oikein hienosti, mutta kun oli saatu syödyksi alkoi tapahtua. Pikkumies onnistui jättämään peukalonsa sellaisen metallikarmisen lasioven väliin. Kun lähdin huutavan pojan kanssa hakemaan henkilökuntaa apuun Pikkuinen hätääntyi, kun katosin näkyvistä, ja maitopullokin olisi pitänyt saada samaan aikaan. Sormi turposi alkuun melkoisesti, ja todettiin että nyt on paras lähteä käymään terkkarissa. Niinpä soitin hoitolasten isällä pääsisikö hakemaan lapset, jotta päästään poikien kanssa lääkäriin. Onneksi pääsi. Yksi henkilökunnasta piti huolta pikkupotilaasta, kun annoin vauvalle maitoa ja tuttu äiti lähti käyttämään Isoveljeä vessassa, jotta päästään liikkelle, kun hoitolapset on haettu, niin pissat olikin jo ehtineet housuun, eikä varahousuja tietenkään ollut mukana. Onneksi avoimessa on jotain varavaatteita ja saatiin lapselle housut jalkaan. Siinä vaiheessa meinasi jo itku päästä, kun kaikki mahdollinen piti sattua samaan aikaan. Lopulta kuitenkin päästiin poikien kanssa lääkäriin ja röntgeniin. Ilmeisesti selvittiin pelkällä säikähdyksellä, röntgenlääkäri vielä katsoo kuvat, mutta ainakaan oma lääkäri ei niissä mitään erikoista nähnyt ja turvotuskin ehti kylmäpussin kanssa laskea. Sattui vain ikävästi nivelen kohdalle käymään, ja lääkärin mukaan murtuma siinä olisi voinut vaurioittaa peukalon kasvua tulevaisuudessa. Melkein kolme tuntia terkkarireisussa kaikkinensa meni, kun liki koko henkilökunta oli syömässä mennessämme ja jouduimme jonkin verran odottelemaan, kun ilman ajanvarausta sinne menimme, eikä lääkärillä (tietekään) ollut vapaita aikoja.