Olen tässä jonkin verran pohtinut oliko, tämän blogin perustaminen sittenkään niin hyvä ajatus. Silloin alkuun tuntui siltä. Mutta nyt on jotenkin ollut vaikea kirjoittaa, ja kun saan jotain aikaiseksi tuntuu se jotenkin tosi typerältä ja huonosti kirjoitetulta. Olen aina pitänyt itseäni hyvänä kirjoittajana, mutta täällä olevat tähän astiset tekstit eivät kyllä oikein vakuuta itseäni. Älkääpä siis lukijat, jotka tänne olette löytäneet ihmetelkö, jos joitakin aiempia kirjoituksia tässä poistelen tai muokkailen :)

Tällä hetkellä ajatukset vain pyörivät kovasti syksyn hoitolapsitilanteen ympärillä. Pitäisi varmaan yrittää nauttia alkaneesta kesästä ja murehtia sitten syksyllä, jos vielä murehtimisen aihetta on.

Tänään alkoikin meillä poiken kanssa "virallinen" kesäloma. Isoveljen viimeinen kerhopäivä oli eilen ja avoin päiväkotikin oli tänään viimeistä päivää auki. Sielläpä sitten aamupäivä kuluikin mukavasti. Nyt pari viikkoa ulkoillaan ja retkeillään lähistöllä kolmeen pekkaan, ennen kuin Isukin ensimmäinen loman pätkä alkaa. Sitten pari viikkoa lomailua, taas pari viikkoa lasten kanssa keskenään, ja vielä pari viikkoa lomailua koko perheen voimin. Jotenkin menee kesät tosi nopsaan tuollain parin viikon pätkissä eläessä. Mutta asialle ei oikein voi mitään, mies kun ei voi lomaansa yhteen putkeen pitää. Isukin vikan loman jälkeen alkaa sitten minunkin työni, mikäli hoitolapsia on siihen mennessä löytynyt.