Melkoista hulinaa oli tämäkin päivä, mutta kuitenkin huomattavasti maanantaita parempi. Pikkuinen ei enää vierastanut läheskään yhtä paljon kuin viimeksi. Ja vaikka itku olikin herkässä, oli päivä kuitenkin edellistä rauhallisempi. Molemmat hoitolapset seuravat perässä koko ajan, jos edes käväisen toisessa huoneessa. Kovasti on vielä opeteltavaa ja totuttelemista edessä puolin ja toisin. Mutta varmasti parin viikon päästä sujuu jo oikein hienosti meidän yhteiselämämme. Mitään ylimääräisiä ei tällä viikolla vielä tehdä, eikä kenties ensi viikollakaan. Kunhan nyt ensin opetellaan olemaan yhdessä, ja saadaan rutiinit sujumaan.

Lapset on olleet tällä viikolla lyhennettyjä päiviä, mikä on varmasti ollut hyvä kaikkien kannalta tässä uudessa tilanteessa. Meidän pojat kaipaavat hoitolasten lähdettyä valtavasti huomiota ja syliä, kun näin alkuun suurin osa ajasta kuluu Pikkuisen tarpeista huolehtimiseen. Pikkumies esiintyy valtavasti varsinkin aamuisin, kun hoitolapset tulevat. Ja meno on hänellä välillä melko hurjaa. Tosin eipä tuo mikään kovin rauhallinen tapaus ole muutenkaan ;) Tytön kanssa on sujunut oikein mukavasti, ulkoilu on tekemisistä kaikkein mieluisinta. Leikkiminen sujuu paremmin silloin kun Pikkumies on päiväunilla, ja Tyttö ja Isoveli ovat kahdestaan leikkimässä.

Huomiseen valmistautuen...