Eilen oli taas kerhopäivä ja samaa haluttomuutta lähteä oli ilmassa kuin viime talvenakin, kun aloitti edellisen kerhon. Koko aamun Isoveli taas puhui ettei halua lähteä, mutta kuitenkin lähti ihan nätisti ja jäi meidän jatkaessa matkaa leikkimään omia juttujaan ilman mitään ongelmia. Ja ihan mukavaa tuntui taas olleen. Jonkin aikaa oltiin muunkin porukan kanssa puistossa ennen kuin lähdettiin maidon ja korttitarvikkeiden hakuun. Jotenkin tuntui vain vähän hassulta seisoskella itse samassa puistossa kerholaisen kanssa. Huomenna ajattelinkin, että voitaisiin piipahtaa paikalliseen MLL:n perhekahvilaan hetkeksi, on tuo kerhoaika kuitenkin kokonaisuudessaan aika pitkä aika ulkoilla. Ja maitoa ainakin on taas haettava, kun illalla iski uupumus niin ettei jaksanut kauppaan raahautua. Olen muutenkin ollut viime aikoina tosi väsynyt ja nukkunut huonosti sekä lasten takia että muuten vain. Nytkin tiedän ettei uni tule, kun sänkyyn kömmin. Aamulla sitten väsyttää, muttei aivan mahdottomasti. Pahin hetki on kun laitan lapsia päikkäreille ja pötköttelen Pikkumiehen vieressä, jotta pysyy sängyssään nukahtamiseensa saakka. Usein meinaan itsekin siihen torkahtaa samalla, ja väkisin on noustava kahvinkeittoon, jotta loppupäivä taas sujuu.

Eilen kävi pieni moka kerholle lähtiessä aamulla. Nyt kun meillä ollaan sisällä ilman vaippaa niin en muistanut Pikkumiehelle laittaa vaippaa lähtiessä, vaikka potalla kyllä käytiin. Niinpä sitten kaupasta tullessa poika totesi, että äiti minulla on pissa housussa. Eipä sitten menty suoraan puistoon suunnitelman mukaan vaan kotiin vaihtamaan vaatteita. Onneksi on tuo oma pikkupiha tuossa, niin ei tarvinnut muita riisua. Ovi vain auki ja lapset siihen Tyttö leikkimään ja Pikkuinen oli rattaissa, kun juuri heräili torkuiltaan. Itse asetuin niin, että koko ajan oli näköyhteys pihaan vaatteita riisuessa ja pukiessa. Eilen tehtiin iltapäivällä ystävänpäiväkortit, joista kuvia myöhemmin viikolla. Tänään oltiinkin vaihteeksi aamupäivä sisällä, viimeisteltiin kortit ja laitettiin ruokaa. Päiväunien ja välipalan jälkeen suunnattiinkin sitten suorin tein ulos ennen kuin lapset ehtivät aloitella enempiä leikkejä. Ja ulkona viihdyttiinkin ihan mukavasti, Pikkumies lähti ensimmäisenä sisälle Isukin tullessa töistä, mutta Isoveljen kanssa jäätiin vielä puoleksi tunniksi hoitolasten lähdettyä. Kun naapurin hoitajaltakin haettiin viimeinen hoitolapsi, suostui poikakin lähtemään sisälle. Kivahan tuo kun viihtyi =) Ei vain tuohon yleiselle pihalle uskalla jättää itsekseen, vaikka onkin ihan ikkunan alla. Ei varmasti mihinkään katoaisi, mutta joutuisi luultavasti isompien kiusaamaksi, on vähän sen luontoisia poikia tuossa pihalla pyörinyt.